Useissa kodeissa kaapit tursuvat kaikenlaista säilytettävää. Olen kuullut monen ihmisen kertovan, että heidän kodissaan on yksi tai useampia yleiskaappeja, joiden ovi on mukavaa pitää pääasiassa kiinni. Jos oven erehtyy avaamaaan, on seurauksena tavaratulva, jolle ei loppua näy. Kaappi on ääriään myöten täynnä kaikea pientä ja isompaa roinaa, joka ei kuulu oikeastaan mihinkään. Siksi yleiskaappi on niiden luonnollisin majoituspaikka. Jos haluaa jotain hyllyn takaosasta, pitää ensin kaivautua edessä olevien kerrostumien läpi. Ja kaaos on valmis. Enää tavarat eivät mahdukaan sisään, ja kaapin ovi jää ikuisesti raolleen. Niin tuttua ainakin meillä.
Kauppojen hyllyt ovat täynnä toinen toistaan ihanampia säilytyskoreja, -laatikoita, -pussukoita, ja muita ratkaisuja. Säilyttämisessä hankalaa on oikeastaan vain valinnan vaikeus! Mutta entä jos jättäisitkin valmiit säilytysratkaisut kauppaan ja hyödyntäisit jo olemassa olevia tarvikkeita? Monenkokoisia pahvilaatikoita kertyy helposti nurkkiin odottamaan, että joku ehtisi litistää ne ja kiikuttaa pahvinkeräykseen. Niistä voit suunnitella juuri tarpeisiisi sopivia ja oman tyylisi näköisiä säilytyslaatikoita, jotka voit päällystää kauniiksi ja katseet kestäviksi. Kuulostaa hieman 70-luvun naistenlehden tekstiltä, mutta kannattaa kokeilla!
Itse valitsin työstettäväksi isohkon Mama-nuudeliboksin. Aluksi käänsin kansiläpät laatikon sisään, jolloin sivuista tuli heti tukevampia. Tein ohuella neulepuikolla reikiä jokaiselle sivulle, ja kiinnitin sisään käännetyt läpät vielä ommellen kiinni laatikon kylkiin. Käytin karhunlankaa, joka kestää vaikka pyykkien kuivaamisen telttaretkellä. Tällä tavoin sain laatikon kaikki kyljet tukeviksi. Seuraavaksi leikkasin toisesta pahvista pohjan kokoisen palan ja asetin sen tukemaan laatikon pohjaa.
Vietin pitkän tovin kangaskaapillani, koska oli pakko valita mitä kangasta käyttäisi laatikon päällystämiseen. Kaapin kätköistä löytyi monta jo unohdettua ihanuutta. Valitsin kierrätyskeskuksesta ostetun Anno-merkkisen paksun puuvillaverhon, vihreällä pohjalla sinisiä kukkia. Sitä oli helppo leikata, eikä se juurikaan purkautunut reunoista. Halusin saada selvästikin liian nopeasti valmista, ja leikkasin hätähousuna kankaasta ensin pohjaan sopivan palan ja sen jälkeen reunakappaleet. Ja kuinka ollakaan, unohdin autuaasti saumavarat reunakappaleista! Nyt en sitten voinutkaan ommella paloja siten, että niistä tulisi pussimainen päällinen laatikolle. Hetken siinä seisoin ja kiukuttelin itsekseni, mutta päätin, että en kyllä leikkaa uusiakaan paloja. Päätin liimata laatikon kulmiin palaset kangasta, jotta avoimiksi jäävät kulmat menevät piiloon.
Sitten vaan ompelemaan sisuskankaita yhteen. Saumuroin avoimiksi jäävät reunat siisteiksi ja ompelin pohjapalan kiinni reunakappaleisiin. Sain kankaat istumaan laatikon ympärille kauniisti, kun vedin paksun neulan avulla karhunlankaa sisäkulmasta läpi ulkopuolelle, ja ompelin kulmassa olevat kankaat kiinni toisiinsa. Lopuksi vedin laatikon ympärille ohuen tarrapitsinauhan. Ihan kiva laatikko tuli!
Valmiissa laatikossa voi säilyttää mitä milloinkin mielii, itse ajattelin asettaa sen vessan tasolle vieraspyyhkeiden säilytyspaikaksi. Laatikko kestää hyvin aikaa ja katseita 🙂
